Liikkeessä

Perheemme arvoasteikossa työ on korkealla. Kaikki työ on tärkeää. Me yritämme elääksemme ja elämme yrittääksemme. Kesäisin työn määrä kasvaa ja vapaa-aika kutistuu olemattomiin.

Lapselle olen yrittänyt vaihtelevalla menestyksellä opettaa ahkeruutta ja sitä, että päämäärien eteen on joskus tehtävä ihan töitä. Niinpä hänellä on kesätyönä kodin hoitaminen. Imuroidessaan tässä taannoin, hän oli löytänyt olohuoneestamme lukuisia muovipusseja, joissa oli kuulemma aika paljon keskeneräisiä käsitöitä... uskoisiko tuota...

Tunnustan keskeneräisinä olevan oranssit nokasta aloitetut sukat, raidalliset sormikkaat, hahtuvalapaset ja yhdet palmikkolapaset. Mikäli nuo kaikki valmistuvat heinäkuun aikana ne voidaan kai laskea kuuluvaksi Kesäyön hullutus -projektiin.

Pikanttina lisänä on oma henkilökohtainen projekti - kuinka hävittää loppuelämän aikana jo kertynyttä lankavarastoa. Tehtävän tekee haasteelliseksi se, että jostain kumman syystä lankavarasto helpommin kasvaa kuin pienenee.