Koska meillä on joulu...

Malli: Perinteinen kirjoneulemalli
Lanka: Novitan 7-Veljestä, valkoinen ja violetti
Puikot: 3.5 mm bambu

Tällä viikolla etsin kaapista lankoja, jotka voisin muuttaa lapasiksi ja sormikkaiksi. Löysin pussin, jossa oli keskeneräiset lapaset. Toinen oli peukalottomana ja toista oli neulottu vähän alkuun. Päätin tehdä lapaset valmiiksi. Lapasten reunan kierreraidat eivät kestä lähempää tarkastelua. Muistin, että muutama vuosi sitten aloittaessani lapasia, olin ajatellut antaa ne äidilleni joululahjaksi. Taisin sinä jouluna paketoida hänelle jotain muuta, mutta onneksi joulu on taas tulossa.

Peruskurssi

Malli: Suuri Käsityölehti: Peruskurssi sormikkaiden neulojille
Lanka: Gjestal Maija, luumu ja valkoinen
Puikot: KnitPro 2.75 mm


Viime kesänä löysin vanhasta lehdestä sormikkaiden peruskurssin. Lehdessä oli neuvottu perusteellisesti kuinka sormikkaat neulotaan. Minusta kirjoneulesormikkaat ovat käsitöiden aatelia, jotain sellaista, jota haluaisin itsekin tehdä. Oli siis selvää, että otin osaa kurssille. Ohjeessa sormikkaat oli neulottu Novitan Woolista, mutta minä kaivoin lankavarastostani pari kerää Gjestalin Maijaa ja pistin puikot suihkimaan. Tein toisen sormikkaan valmiiksi ja toisesta varren. Laitoin keskeneräisen työn koriini, kunnes viime viikonvaihteessa kaivoin sen taas esille ja tein sormikkaat valmiiksi. Lukuisten lankojen päättelystä huolimatta taidan jossain vaiheessa vielä palata tähän puuhaan.

Pitkä matka Tippavaaraan

Malli: Norskit ( Ulla 03/09 )
Lanka: Seitsemän Veljestä punainen ja valkoinen
Puikot: 3.5 mm bambut


En ole kovinkaan montaa kertaa neulomisurani aikana tehnyt kirjoneuletta ja siihen on ollut syynsä. Jälki ei ole tasaista, silmukat näyttävät milloin millekin, oikea puoli on kuin perunapelto ja nurja puoli kuin kalastajan verkko. Joku siinä kuitenkin kiehtoo ja huomasin, että olisi ehkä sittenkin kiva osata neuloa vähän kuin kahveevassetti, vaikka matka tulee olemaan pitkän pitkä.

Lumikuningatar

Lanka: Novitan 7 veljestä
Puikot: 3.5 mm bambu
Malli: Novita Talvi 2008

Vannoutuneena sukanneulojana olen eksynyt sivupolulle. Tänä talvena olen huomannut ihailevani ihmisten lapasia. Olen nähnyt mitä ihanimpia kirjoneulelapasia ja huomannut, että niitä todellakin käytetään, eikä anneta pölyttyä laatikon pohjalla. Lapaskuu meni kohdallani ohi sukkia suhistellessa. Aikomukseni oli silloin neuloa edes yhdet käpälän lämmittimet, vaan toisin kävi.

Ennen kuin rakastuin palavasti ohuisiin sukkalankoihin, ehdin hankkia kiitettävän varaston Novitan 7 veljestä ja Nallea. Näihin lapasiin löysin langan omasta marinoituneesta varastostani. Malliin törmäsin Novitan sivuilla. Olin ensin ajatellut tekeväni ihan tavalliset, korkeintaan raidalliset lapaset, mutta sitten muistin nähneeni kiehtovan mallin.

Sydän täyttä villaa

Joskus vuosia sitten eräänä äitienpäivänä huovutin äidilleni, mammalleni ja anopilleni sydämet, joista rakensin rintaneulat. Ostin villaa paikallisesta askarteluliikkeestä, tarjolla ei ollut järin montaa väriä, ja muutaman neulan sekä rintakoruihin kiinnityssysteemit. Huovuttaminen on mielenkiintoista puuhaa. Olisi mukava harrastaa sitä enemmän.

Mikään ei ole niin tärkeää…

kuin puutarhanhoito. Luonnontilassa oleva puutarhamme on täynnä mitä merkillisempiä asioita ja kauniita värejä.




Tämä viikko on ollut työntäyteinen, joten viime viikonloppuna valmiiksi saamani kotimaisesta hahtuvasta neulotut lapaset pääsivät vasta tänään pyykkikoneeseen. Ensimmäinen pesukerta 40 asteessa teki niistä miesten kokoa, mutta koska arvelin, että vaikka tulisi uusi jääkausi, niin vain harva mies suostuisi laittamaan näinkin kauniin väriset lapaset käsiinsä. Laitoin ne siis uudemman kerran pyörimään pyyhkeitten kanssa pesukoneeseen. Ja nyt minulla on sitten paljon puhtaita pyyhkeitä ja yhdet naisten kokoa olevat huovutetut hahtuvalapaset.

Sunnuntaijuttuja

Tämä viikonloppu on mennyt järjestelmän ylläpidossa. Nimittäin kotijärjestelmän.

Joku viikko sitten kävimme tilaamassa uuden sohvan paikallisessa huonekaluliikkeessä. Vanha sohva oli olohuoneen paraatipaikalla neljä vuotta. Siinä ajassa se ehti nähdä ja kokea kaikenlaista. Kahdesti siitä paikattiin reikiä neulalla ja langalla. Joku kissoista aloitti uuden trendin ja päätti terottaa kynsiään sohvanpäätyyn. Jonkun muun mielestä se oli loistava idea, jota kannatti jatkaa. Jos tulee paha olo ja karvamöykky on ihan välttämätöntä oksentaa ulos, ei sitä varten ole mitään mieltä siirtyä sohvalta lattialle. Sohvalla on myös mukava ruokailla. Limpparilasikin voi joskus kaatua.

Joissain perheissä sohvat kestävät isältä pojalle. Meillä ei.

Kaiken keskellä sain melkein valmiiksi projektin, jota aloitin joskus alkuvuodesta.

Hahtuvalapaset odottavat pääsyä koneeseen viimeistelyä varten. Minä odotan jännityksellä mitä tuleman pitää.